Image Slider

vauvasuunnitelmia

27.2.2013
Jos jollekin tässä blogissa käyneelle ei ole vielä tullut selväksi, niin elämässäni suunnilleen parasta, ja ihan varmasti ainakin söpöintä, on kesällä syntynyt kummityttöni. (Kummi)tädin kulta, jolle olen esimerkiksi virkannut värikkään eläinsatupeiton ja neulonut pienet töppöset.

En laske itseäni himoneulojaksi, joka vääntää neuletakkeja ja työläitä pitsihuiveja harva se viikko. Enemmän pidän pienistä töistä, jotka saa tehtyä parissa illasta. Niiden kanssa en ehdi kyllästyä ja kehitellä hankituille langoille jotain mielestäni vielä parempaa käyttöä. Pieniksi töiksi lasken myös vauvojen ja pienten lasten nutut, hatut ja muut jutut.

Siksi pinterestini, selaimeni lukulista ja puhelimeni muistio ovatkin hiljalleen täyttyneet ohjeista ja ideoista, joiden toteuttamista varten kummityttöni pitäisi vielä vähän kasvaa tai kummitätinsä reipastua. Koska pelkään hukkaavaani nämä eri paikkoihin tallennetut ohjeet, kokoan parhaat nyt myös tänne blogiin.

Joten olkaa hyvät (ja ole hyvä, tulevaisuuden Laura): vauva- ja lapsijuttuja, jotka teen sitten joskus (tai sitten en)!

 


 


 

ketjukauluskoru (tai jotain)

22.2.2013

Olen joskus ihan mahdottoman saamaton. Yleensä jään sohvalle makaamaan (kuvaannollisesti, sillä oikeasti mulla ei ole sohvaa) todennäköisemmin silloin, kun kyseessä on jokin ikävä velvollisuus, mutta välillä myös mukavat jutut joutuvat odottamaan. Annan esimerkin.

Tällaisia ketjukauluksia on näkynyt kaupoissa, kaduilla ja blogeissa varmaan jo pari vuotta, kun kaulustrendi on ollut valloillaan. Olen ihaillut koruja siellä täällä ja todennut, että tuollainenhan olisi ihan supersimppeli tehdä. Ehkä sitten joskus.

No nyt se joskus koitti, kun marssin eilen Sinelliin ostamaan hopeoitua ketjua. Illalla sitten päivitin tv-sarjat ajantasalle ja tein muutaman niks ja naks ja koru oli valmis. Niin yksinkertaista!


Sopivien pituuksien ja kiinnityskohtien kanssa oli tosin vähän haastetta, mutta onneksi ketjua ei tarvitse leikellä, vaan asia on aina korjattavissa.

Kuten alimman kuvan keltaisista nuolista hienosti huomaa, olen siis lisännyt ketjuun kolme rinkulaa: yhden keskelle ja yhdet kumpaankin reunoihin kohtiin, joista kaulusosio alkaa.

Vielä kun joku kertoisi, että miten koru pysyy käytettäessä suorassa ja ketjut järjestyksessä. Mietin, että niskaketjuksi voisi ainakin vaihtaa jonkun paksumman, josta olisi helpompi päätellä, miten päin ketju kiinnitetään.

14.2.

14.2.2013
Hyvää ystävänpäivää!

Itse lähden juuri viimeisen työpäivän viettoon, mutta niille, jotka ovat ajatelleet viettää päivän vaaleanpunaiset lasit päässä ja käyttää päivän ystävänpäivähommiin, tässä pari ideaa:





Lisää ideoita esimerkiksi täältä.

Sydämiä, konfettia ja leivoksia! Ihanaa päivää!

hamaherkkuja

13.2.2013

Kun kerran ollaan lapsellisia, ollaan sitten kunnolla.

Kaivoin viikonloppuna hamahelmet kaapista Truc & Tocin upeiden eläinkorujen inspiroimana. Ajatuksena oli tehdä jokin näyttävä riipus, jota voisi oikeasti käyttää. Toisin kävi. Ehkä se johtui helmivalikoimani värikkyydestä, mutta tyylikkäiden eläinten ja abstraktien kuvioiden sijaan hamat veivät ajatukseni karkkeihin, hattaroihin ja sateenkaariin.

Päästin suosiolla sisäisen lapsen irti, ja hetken mallailusta ja helmien pyörittelystä syntyivät tötterökorvikset ja herkkukaulakoru.


Hamatöiden on ilmeisesti tarkoitus säilyttää silityksen jälkeenkin reikäinen pinta, mutta itse pidän sileämmästä lopputuloksesta. Sellaisen saa aikaan näin:

1. Silitä helmiä ohjeen mukaisesti paperin läpi (lämmöksi kaksi palluraa), kunnes ne tulevat selvästi näkyviin.
2. Irrota paperi varovasti ja odota työn jäähtymistä.
3. Irrota työ alustasta ja silitä paperin läpi myös toiselta puolelta.
4. Jatka silittämistä vuorotellen kummaltakin puolelta, kunnes olet tyytyväinen lopputulokseen.

Renkaan kiinnittäminen käy helposti, kun tunkee neulan läpi helmen reikäkohdasta ja pyörittelemällä vähän suurentaa.

Tässä vielä "kaavat" hamaherkkuihin:

jätskituutti - kuusikulmainen alusta
tikkujätski - neliöalusta
muffini - neliöalusta

sunnuntai neljällä kuvalla

10.2.2013


Sain vihdoin aikaiseksi hankkia uuden hamahelmialustan, kun vanha vääntyi liian kuuman silitysraudan alla jo aikoja sitten. Enkä hankkinut vain yhtä, vaan neljä erilaista, mikä mahdollistaa monenlaisten kuvioiden mallailun. Tästä kuuluu vielä.


Olin keskiviikosta lauantaihin Roomassa. Siellä rakennukset olivat ällistyttäviä, appelsiinit (veriappelsiinit?) kypsyivät, sitruunajäätelö oli taivaallista ja aurinko paistoi.


Aaltoviltti on edistynyt tauolta palanneita tv-ohjelmia (Scandal, Girls, Bunheads, Greyn anatomia jne.) katsoessa. Seuraavaksi on tosin vuorossa lankojen hankinta, muuten loppupeitosta on vaarana tulla erittäin vähävärinen.



Ei ole laskiaispullia, mutta on italialaisia suklaakeksipalleroita. Kaksi puolikasta, joiden välissä on jotain tunnistamatonta - ihan kuin laskiaispulla mantelimassalla!

värit järjestykseen

1.2.2013

Niin on järjettömän pitkä ja pimeä tammikuu ohi ja tapahtumantäytteinen helmikuu tuo värit takaisin elämään!

Joku aika sitten mainitsin suunnittelevani värikkään aaltokuvioisen viltin virkkaamista. (Samassa tekstissä mainitsin myös aloittaneeni pitkän aikaa kyteneen neuleprojektin, joka on tällä hetkellä jälleen alkupisteessä ja odottaa panostusta sopivampiin lankoihin. Ja uutta inspiraatiota.)

Yhtenä päivänä kaivoin sitten lankavarastojani ja nostin esiin kaikki värikkäät (esim. harmaan ja beigen) lankani. Sommittelin lankoja erilaisiin järjestyksiin ja pohdin samalla, millaisen viltin haluaisin. Tungenko työhön kaikkia värejä sekaisin tai sommitellen, valitsenko jonkun väriteeman ja pysyn siihen sopivissa sävyissä vai mitä?

Sitä olen ainakin miettinyt, etten välttämättä vaihda väriä ihan joka kerros, sillä päättely kauhistuttaa jo etukäteen.


En ole vielä ihan varma, mitä teen, mutta sen tiedän, että virkkausinto on tällä hetkellä sen verran kova, että taidan vain aloittaa ja katsoa, mitä syntyy. Story of my life.